Olen kiitollinen äidille, Jarille, ystäville ja muille, jotka ovat jaksaneet olla minun tukenani vaikka olen ollut välinpitämätön enkä ole ollut läsnä. Samalla kun kirjoitan, Lily nukkuu minun vieressäni. Aivan kuin se lohduttaisi minua. Se on minun paras ystävä. Raitistun myös Lilyn takia. Ensimmäisenä tietenkin itseni takia. Me ollaan molemmat koettu kovia. Me pidetään yhtä. Minulla on niin paljon patoumia sisällä. Pikku hiljaa puran niitä ja voin elää täysipäiväistä elämää. Päivä kerrallaan. Pieni hiukkanen kerrallaan vahvistun.
Kiitollisuudesta tätä elämää kohtaan
Emma Tikander
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti