Yksi päivä vielä ja sitten pääsen kuukauden jonotuksen jälkeen vieroitushoito-osastolle. Fiilikset on tosi haikeat. Vähän itkettää, kun tajusin. Heti herätessä. Aikuiset muijat ei itke. Paskan marjat.
Tiedän, että hoito sujuu hyvin. Harmittaa vähän, kun ei nää läheisiä ekoina viikkoina. Onneksi osastolla voi olla puhelin, niin saan soitettua ja kirjoteltua.
Nämä on pieniä harmeja verrattuna siihen mitä harmia olen saanut aikaseksi huumeiden ja alkoholin käytön aikana. Kaikki sairaalakerrat, väkivalta, menetetyt ystävät, köyhyys jne. Nöyränä tässä jo ollaan toisin kuin viikkoja sitten. Oikealla tiellä. Vihdoin.
Sain eilen uuden kaiuttimen. Laitoin heti hyvät vibat soimaan aamusta. Aurinko paistaa sälekaihtimista sisään. Halasin Jaria, kun se nukkui vielä. Tulee ikävä sitä.
Taidetaan Lilyn kanssa lähteä koirapuistoon Torde -koiran sekä Maijan kanssa. Taas hyvä päivä tulossa ilman rällästystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti